Seidi Saikkosen dystopiassa ollaan tulevaisuudessa, jossa aurinko on muuttunut ihmiselle tappavan polttavaksi ja selvitäkseen jäljellä olevat ihmiset joutuvat kulkemaan ulkona vain öisin. Tarinan päähenkilöinä ovat pariskunta Siru ja Leo. He päätyvät öisellä vaelluksellaan uuteen kaupunkiin toiveena aloittaa elämä uudestaan. Samalla heitä kuitenkin painavat pelot tulevaisuudesta ja selviytymisen mahdollisuuksista.
”Sirun valo osoitti ruumiin lähelle. Olimme tottuneet kuolleisiin, enkä osannut sanoa, kuinka monta ruumista olin vuosien varrella nähnyt. Olin nähnyt vainajia ojissa ja katujen varsilla, pysähtyneissä autoissa, makuuhuoneissa ja keittiöiden lattioilla, metsissä aluskasvillisuuteen jo hautautuneina.”
Saikkosen ajankohtainen romaani nojaa vahvaan tunnelmaan ja psykologiseen uhkaan. Vaikka ilmastonmuutos ja selviytymistaistelun aiheuttama yhteiskunnallinen anarkia ovat todellisia uhkia, paljon tilaa tarina antaa päähenkilöidensä pelkojen ja epävarmuuksien pohdinnoille.
Tarinassa ja kerronnassa on jotain elokuvallista ja jollain tapaa se muistuttaakin dystooppisia katastrofielokuvia. Saikkosen rakentama maailma on pelottava mutta vaikuttava, mutta psykologiset toivon ja mahdollisuuksien teemat jäävät loppujen lopuksi hieman kliseisiksi.
Seidi Saikkonen: Jälkeen
2022, Kosmos
205s.
Kansi: Jussi Karjalainen
Sivumerkkejä 