Ilmastonmuutoksen seuraukset näkyvät vahvasti Mikko-Pekka Heikkisen dystooppisessa Helsingissä. Tulva on peittänyt Helsingin ja hätätilahallitus on asettunut Tampereen korkeuksille. Helsingistä on jäljellä vain muutamia tornitaloja Kalasataman alueella. Muutamia vuosia aikaisemmin jäämassat ovat alkaneet sulaa Antarktisella. ”Kaksi kertaa Suomen kokoinen jäämassa romahti mereen Antarktisella – maailman rannikoita uhkaa täystuho.” Tarinassa on kaksi aluetta, joilla on oma hallintonsa … Jatka artikkeliin Mikko-Pekka Heikkinen: Norppaöljy
ilmastonmuutos
Emmi Itäranta: Kuunpäivän kirjeet
Emmi Itärannan romaaneissa ilmaston lämpenemisen seuraukset ovat rakentaneet maailmaa uudennäköiseksi. Kuunpäivän kirjeissä ihminen on joutunut jättämään maa-planeetan ja siirtymään toisille planeetoille, kuten Kuuhun ja Marsiin. Maapallolle ovat jääneet enää erilaiset huvipuistot, joille tehdään rikkaiden ekskursioita. Romaanin keskushenkilö on Lumi Salo -niminen nainen, joka etsii puolisoaan Sol Uriartea. Sol ei ole saapunut sovittuun tapaamiseen vaan on … Jatka artikkeliin Emmi Itäranta: Kuunpäivän kirjeet
Maja Lunde: Viimeiset
Ilmastonmuutos ja ympäristökatastrofien uhka ovat norjalaisen Maja Lunden romaanien polttoainetta, niin myös tällä kertaa. Viimeiset kuvaa nimensä mukaisesti aikakausiensa viimeisiä edustajia. Kuten useissa aiemmistaankin romaaneistaan, tälläkin kertaa Lunden tarina kulkee useassa eri aikakaudessa, erilaisten perheiden näkökulmien kautta. 1800-luvun lopun Pietarissa eläintieteilijä Mihail matkustaa Mongoliaan hakemaan eurooppalaisiin eläintarhoihin alkuhevosia. 1990-luvun lopun Berliinissä puolestaan seurataan Karin-nimistä eläinlääkäriä, … Jatka artikkeliin Maja Lunde: Viimeiset
Inkeri Markkula: Maa joka ei koskaan sula
Puoliksi saamelainen Unni tekee väitöskirjaa jäätiköistä Kanadan pohjoisilla syrjäseuduilla, kun hän kohtaa inuiittitaustaisen Jonin, joka on adoptoitu aikanaan tanskalais-kanadalaiseen perheeseen. Unni ja Jon rakastuvat ja alkaa matka, joka sukeltaa paitsi ilmastonmuutoksen ja ylipäätään ihmisen ja luonnon välisen suhteen syövereihin myös historian häpeällisiin ajanjaksoihin. Vielä 1960-1980-lukujen aikaan Kanadassa oli valloilla järjestelmällinen inuiittivauvojen pakkosiirto vanhemmiltaan valkoisille vanhemmille … Jatka artikkeliin Inkeri Markkula: Maa joka ei koskaan sula
Arla Kanerva: Lopun aikoja
Toimittaja Arla Kanerva luo esikoisromaanissaan nykykirjallisuudessa yleistyvän maailman: utopistisen tulevaisuuden, jossa ilmastonmuutos on jättänyt jälkensä maapalloon. Ihmiset ovat alkaneet kadota maailmasta. Katoamisten taustalla on jonkinlainen tauti, joka tuo mieleen myös koronapandemian. Tarinan päähenkilö on yksi jäljelle jääneistä, orpo tyttö Emma, joka on kasvanut kahden äidin hoteissa. Äidit ovat kuitenkin myös kadonneet, joten Emmalle ei jää … Jatka artikkeliin Arla Kanerva: Lopun aikoja
Rinna Saramäki: 250 ilmastotekoa, joilla pelastat maailman
Ilmastonmuutos on raivannut tietään myös kirjallisuuden piiriin jo useamman vuoden ajan. Yhä enemmän aiheesta on alkanut versoa myös tietokirjoja. Arjen vinkkejä ympäristöystävällisempään elämään ei kuitenkaan ole liikaa tarjolla, joten innollaan aikanaan tartuin Rinna Saramäen kirjaan, joka lupaa 250 ilmastotekoa. Saramäen teos perustuu ajatukseen, että tavallinen ihminen voi varsin paljon tehdä valintoja myös omassa arjessaan hillitsemään … Jatka artikkeliin Rinna Saramäki: 250 ilmastotekoa, joilla pelastat maailman
Seidi Saikkonen: Jälkeen
Seidi Saikkosen dystopiassa ollaan tulevaisuudessa, jossa aurinko on muuttunut ihmiselle tappavan polttavaksi ja selvitäkseen jäljellä olevat ihmiset joutuvat kulkemaan ulkona vain öisin. Tarinan päähenkilöinä ovat pariskunta Siru ja Leo. He päätyvät öisellä vaelluksellaan uuteen kaupunkiin toiveena aloittaa elämä uudestaan. Samalla heitä kuitenkin painavat pelot tulevaisuudesta ja selviytymisen mahdollisuuksista. ”Sirun valo osoitti ruumiin lähelle. Olimme tottuneet … Jatka artikkeliin Seidi Saikkonen: Jälkeen
Margaret Atwood: Uusi maa
Atwoodin dystopiasarjan kolmas ja viimeinen osa, Uusi maa, jossa eletään uudessa maassa vanhan peityttyä veden alle. Pandemian pyyhkäistyä maailman yli vain joitakin edellisen osan Herran tarhureista on hengissä, samoin kuin crakelaisiksi kutsuttuja ”uudenlaisia” ihmisiä. Atwoodin trilogian päätösjaksossa mielikuvitus sinkoilee taas moneen suuntaan. Dystopiassa ilmastonmuutos, pandemiat ja maailmaa tuohoavat uhkakuvat ovat realisoituneet ja muutamat jäljelle jääneet … Jatka artikkeliin Margaret Atwood: Uusi maa
Saila Susiluoto: Kehrä
Runoilijana tunnetun Saila Susiliodon romaani sijoittuu taiteilijaresidenssiin Italiaan, jonne tarinan päähenkilö, kirjailija, on matkustanut. Tarkoituksena olisi residenssissä kirjoittaa, mutta kirjailija ei tähän pystykään. Häntä eivät jätä rauhaan huolet ja pelot, jotka liittyvät paljon suurempiin kysymyksiin. Sellaisia ovat esimerkiksi huoli koko ihmiskunnan tulevaisuudesta, ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja elinolosuhteiden säilymisen mahdollisuuksista. ”Minun on vaikea kirjoittaa siitä mitä näen, … Jatka artikkeliin Saila Susiluoto: Kehrä
Johanna Sinisalo: Ukkoshuilu
Leena Lind on meteorologi, joka elää työlleen ja Leia-tyttärelleen. Kun hänen työnantajansa Tempestarii Investment päätyy yt-neuvotteluihin ja myymään yrityksen, myös Leena joutuu jättämään rakkaan työnsä. Avioeron myötä Leena päätyy tyttärineen muuttamaan entisen miehensä asuinpaikkakunnalle Tampereelle. Pian hän löytää uusia töitä, tosin sellaisia, joissa hän ei pääse hyödyntämään asiantuntemustaan. Tylsistyminen ei kuitenkaan ole ainut Leenan ongelmista. … Jatka artikkeliin Johanna Sinisalo: Ukkoshuilu
Sivumerkkejä 