Sami Tissarin esikoisromaanissa eletään vaihtoehtoisessa todellisuudessa. Siinä Neuvostoliitto ei kaatunut, vaan on kohonnut maailman johtavaksi vallaksi tekoälyn kehittämisen avulla. Valtio on nimitttäin saanut pelastettua 1970-luvulla Frank Rosenblatt -nimisen tiedemiehen ja saanut valjastettua hänen älynsä käyttöönsä. Rosenblatt on kehittänyt maailman, jossa koneet hoitavat työt ja ihmisen rooli käy yhä pienemmäksi. Tutunomaisessa tarinassa koneet päätyvät ottamaan vallan … Jatka artikkeliin Sami Tissari: Krysa
tulevaisuus
Fríða Ísberg: Merkintä
Islantilaisen Fríða Ísbergin dystooppinen romaani sijoittuu maailmaan, jossa ei keskitytäkään pohtimaan luonnonmullistusten ja ilmastonmuutoksen muokkaamaa ympäristöä vaan ihmistä psykologisena ja moraalisena olentona. Merkintä tarkoittaa romaanissa sitä, että henkilö on läpäissyt testin, joka mittaa empatiakykyä. Empatiatesti on uudehko keksintö, joka on asettanut koko Reykjavikin kaupungin uuteen järjestykseen. ”Demokraattisessa yhteiskunnassa vallankumous ei ole jättimäinen vartalo, joka kääntyy … Jatka artikkeliin Fríða Ísberg: Merkintä
Piia Leino: Aarteidesi aikakirjat
Piia Leinon tulevaisuuteen kurkottava romaani sijoittuu sadan vuoden päähän, vuoteen 2122. Maailmaa on kohdannut ympäristökatastrofi, joka lämmittänyt ilmaston ja hävittänyt lähes kokonaan luonnonvarat niin, että niukoista resursseista käydään tiukkaa kilpailua. Rikkaimmilla menee luonnollisesti parhaiten, koska he voivat päästä elämään omaan yhteisöönsä, omaan maailmaan jossa elämää ylläpitää oma mikroilmasto. Rikkaimmat voivat myös halutessaan valita ruumiinsa syväjäädytyksen … Jatka artikkeliin Piia Leino: Aarteidesi aikakirjat
Mikko-Pekka Heikkinen: Norppaöljy
Ilmastonmuutoksen seuraukset näkyvät vahvasti Mikko-Pekka Heikkisen dystooppisessa Helsingissä. Tulva on peittänyt Helsingin ja hätätilahallitus on asettunut Tampereen korkeuksille. Helsingistä on jäljellä vain muutamia tornitaloja Kalasataman alueella. Muutamia vuosia aikaisemmin jäämassat ovat alkaneet sulaa Antarktisella. ”Kaksi kertaa Suomen kokoinen jäämassa romahti mereen Antarktisella – maailman rannikoita uhkaa täystuho.” Tarinassa on kaksi aluetta, joilla on oma hallintonsa … Jatka artikkeliin Mikko-Pekka Heikkinen: Norppaöljy
Don DeLillo: Nolla Kelviniä
Ross Lockhart on kuusikymppinen amerikkalainen miljonääri, joka sijoittanut vakavasti sairaan vaimonsa Artisin eräänlaiseen moderniin saattohoitolaitokseen tämän parantumattoman sairauden vuoksi. Laitoksessa ruumiit säilötään niin, että ne voitaisiin vuosikymmenien päästä herättää eloon kehittyneen teknologian avulla. Laitos pyrkii tekemään todelliseksi ikuisen elämän ihanteen. ”Artisilla, hänen vaimollaan, oli useita invalidisoivia sairauksia. Tiesin, että multippeliskleroosi oli suurin syy hänen heikkenemiseensä. … Jatka artikkeliin Don DeLillo: Nolla Kelviniä
Maja Lunde: Mehiläisten historia
Norjalaisen Maja Lunden romaanit iskevät usein kriittisiin ympäristökysymyksiin unohtamatta inhimillistä tarinankerrontaa. Tällä kertaa Lunde kuvaa dystooppisessa romaanissaan mehiläisten kohtaloa. Kuten tiedetään, mehiläisten häviämisen uhka on aito, huolestuttava ja luonnon ja ihmisenkin elämän edellytysten kannalta merkittävä ympäristöongelma. ”Oikeassahan hän oli. Liioittelin lumitöissä. Lumi ei kauan pysyisi maassa, lämpimiä päiviä oli ollut jo monta, aurinko lämmitti ja … Jatka artikkeliin Maja Lunde: Mehiläisten historia
Maja Lunde: Viimeiset
Ilmastonmuutos ja ympäristökatastrofien uhka ovat norjalaisen Maja Lunden romaanien polttoainetta, niin myös tällä kertaa. Viimeiset kuvaa nimensä mukaisesti aikakausiensa viimeisiä edustajia. Kuten useissa aiemmistaankin romaaneistaan, tälläkin kertaa Lunden tarina kulkee useassa eri aikakaudessa, erilaisten perheiden näkökulmien kautta. 1800-luvun lopun Pietarissa eläintieteilijä Mihail matkustaa Mongoliaan hakemaan eurooppalaisiin eläintarhoihin alkuhevosia. 1990-luvun lopun Berliinissä puolestaan seurataan Karin-nimistä eläinlääkäriä, … Jatka artikkeliin Maja Lunde: Viimeiset
Johanna Holmström: Selkounien käsikirja
Johanna Holmströmin novellikokoelmassa liikutaan ajallisesti 2000-luvulta tulevaisuuden dystopioihin. Sen maailmoissa ihminen jää pieneksi osaseksi, kun pandemiat, ilmastonmuutos ja tekoäly jylläävät. Samalla se tarkentaa katseensa lähelle, ihmissuhteisiin ja ihmisten väliseen kanssakäymiseen. ”Entä uskonko Jumalaan? En. Siihen minulla ei ole mitään syytä.” Holmströmin tarinat ovat keskenään itsenäisiä, mutta niillä on ajoittain myös keskenään yhtymäkohtia. Joskus samaa maailmaa … Jatka artikkeliin Johanna Holmström: Selkounien käsikirja
Antohony Doerr: Taivaanrannan taa
Anthony Doerr sinkosi suuren yleisön tietoisuuteen muutama vuosi sitten Pulitzer-palkitulla, myyntimenestysromaanillaan Kaikki se valo mitä emme näe. Viihteellisen helposti sulavaksi, kauniiksi ja eheäksi lukuromaaniksi jalostettu teos löysi hyvin lukijansa. Suureksi lukuromaaniksi tuntuu tähtäävän myös Taivaanrannan taa. Tällä kertaa ollaan myös tulevaisuudessa. 2100-luvun maailmassa teini-ikäinen Konstance seurustelee tekoälyn kanssa ja jäljittää muinaista teosta. Tuo teos on … Jatka artikkeliin Antohony Doerr: Taivaanrannan taa
Arla Kanerva: Lopun aikoja
Toimittaja Arla Kanerva luo esikoisromaanissaan nykykirjallisuudessa yleistyvän maailman: utopistisen tulevaisuuden, jossa ilmastonmuutos on jättänyt jälkensä maapalloon. Ihmiset ovat alkaneet kadota maailmasta. Katoamisten taustalla on jonkinlainen tauti, joka tuo mieleen myös koronapandemian. Tarinan päähenkilö on yksi jäljelle jääneistä, orpo tyttö Emma, joka on kasvanut kahden äidin hoteissa. Äidit ovat kuitenkin myös kadonneet, joten Emmalle ei jää … Jatka artikkeliin Arla Kanerva: Lopun aikoja
Sivumerkkejä 