Maahanmuuttajaperheen elämää Sveitsissä, muistoja entisestä Jugoslaviasta, Serbian alueen unkarilaisvähemmistön yhteisöstä Vojvodinasta. Tässä lähtökohdat Melinda Nadj Abonjin romaanille Kyyhkysten lähtö. Kocsisin perheen tarinassa yhdistyvät sekä uuteen maahan ja sen yhteiskuntaan sopeutumisen haasteet että kaipuu entiseen kotimaahan ja huoli sinne jääneistä sukulaisista.
Tarina kerrotaan erityisesti perheen tyttären, Ildikón, näkökulmasta. Jugoslaviassa perheen isä Miklós on katkera maan poliittisesta tilanteesta ja haluaa viedä perheensä turvaan ulkomaille. Mutta elämä Sveitsissäkään ei ole helppoa. Perhe on saanut työllistettyä itsensä ja avattua kahvilan, mutta paikallisten ennakkoluulot ja rasismi heijastuvat perheen arkielämään. Näiden kahden todellisuuden välissä kasvaa myös Ildikó, joka pyrkii parhaansa mukaan sopeutumaan uuteen maahan mutta muistamaan myös historiansa, mikä ei aina ole aivan ristiriidatonta.
Romaani avaa kiinnostavasti Jugoslavian alueen lähihistoriaa ja esimerkiksi Titon vallan aikaa näkökulmasta, jota ei aikaisemmin ole hirveästi valotettu. Samalla se on puheenvuoro rasismia vastaan.
Nadj Abonji tuntee aiheensa, sillä hän on itse muuttanut Sveitsiin 5-vuotiaana Vojvodinan alueelta. Kirjailija kirjoittaa pitkiä, kauniita virkkeitä, joissa viipyillään ajatuksissa ja muistoissa.
Osallistun kirjalla Helmet2018-lukuhaasteeseen #28 (sanat kirjan nimessä ovat aakkosjärjestyksessä).
Melinda Nadj Abonji: Kyyhkysten lähtö
Tauben fliegen auf
Suom. Raija Nylander
2013, Lurra Editions
276s.
Sivumerkkejä 