Somemaailmasta on kirjoitettu yllättävän vähän oikeasti oivaltavia ja omaperäisiä romaaneja, siksi Patricia Lockwoodin romaani on erityisen tervetullut. Se kun kuvaa erityisen osuvasti sosiaalisen median vaikutuksia todellisuuteen ja ihmisten käyttäytymiseen. ”Yksinkertainen postaus oli tehnyt hänestä kuuluisan. Voiko koira olla kaksoset? Siinä kaikki. Voiko koira olla kaksoset? Se oli hiljaittain levinnyt niin laajalle, että teinit pommittivat häntä … Jatka artikkeliin Patricia Lockwood: Kukaan ei puhu tästä
internet
Hanna Bervoets: Sopimatonta sisältöä
Sosiaalinen media on näytellyt osaansa jo useassa romaanissa. Yllättävän harvoissa sitä kuitenkin tarkastellaan aidon kriittisesti ja sen logiikkaa pintaa syvemmältä raapien. Kayleigh työskentelee sosiaalisen median sisältömoderaattorina. Hänen tehtävänään on seuloa someen suollettavasta oksennuksesta ne kaikkein häiriintyneimmät ja vahingollisimmat sisällöt. Somesta piirtyy esiin sosiaalinen likaviemäri, joka ei kuitenkaan liene kovin kaukana todellisista vastineistaan. Moderaattoreiden työnantaja on … Jatka artikkeliin Hanna Bervoets: Sopimatonta sisältöä
Don DeLillo: Hiljaisuus
Hiljaisuus on suurten amerikkalaisten kertomusten Don DeLillon hämmästyttävän pieni kirja, joka kieotutuu teemaan, jota DeLillo on monin tavoin käsitellyt myös aiemmassa kirjallisuudessaan: teknologian rooliin ihmisen elämässä. Jälleen hän tuntuu kysyvän, onko teknologia sittenkin ihmiselle isäntä vai renki. ”Sitten tapahtui jotain. Television kuva alkoi väristä. Se ei ollut tavallinen visuaalinen häiriö, siinä oli syvyyttä, se muodosti … Jatka artikkeliin Don DeLillo: Hiljaisuus
Niko Hallikainen: Kanjoni
Niko Hallikaisen esikoisromaanin asetelma on monella tapaa yllättävä ja häiritsevä. Sen kertoja on nuori, nimettömäksi jäävä mies, joka on rakastunut koulukiusaajaansa Niklakseen. Koulukiusauskohtauksiin koulun vessassa palataan tarinassa aika ajoin. Kun suhde päättyy, kertoja pakenee sydänsurujaan webkameroiden välityksellä pyörivään nettiseksimaailmaan niin intensiivisesti, että siihen syntyy lähes pakkomielteinen riippuvuussuhde. Seuraa sivu sivun perään mitä moninaisimpia webkamera-kuvauksia pääosin … Jatka artikkeliin Niko Hallikainen: Kanjoni
Joni Pyysalo: Alaska
Joni Pyysalo on ennen esikoisromaaniaan kirjoittanut runoja ja novelleja. Romaanissaan Pyysalo liikkuu niin ikään novellinkaltaisissa pienissä maailmoissa tai palasissa. Romaanin yksi päähenkilö on Vesta, pikkupaikkakunnalta kotoisin oleva nuori nainen, joka on kapinoinut vanhempiensa konservatiivisia odotuksia vastaan ja valinnut pornotähden uran. Nettipornon maailmassa rahanteko tuntuu helpolta, mutta menneisyys ja häilyvät muistot lapsuudesta eivät jätä Vestaa rauhaan. … Jatka artikkeliin Joni Pyysalo: Alaska
David Lagercrantz: Se mikä ei tapa
Joskus käy niin, että kirjailija on onnistunut luomaan niin vahvan henkilöhahmon tai niin mainion tarinan, että sitä halutaan jatkaa senkin jälkeen kun kirjailija ei enää ole olemassa sitä itse tehdäkseen. Näin kävi esimerkiksi Agatha Christien Hercule Poirot’lle, jonka seikkailuja on sittemmin jatkanut – suhteellisen mallikelpoisesti – Sophie Hannah. Niin on käynyt myös, ehkä hieman yllättäen, … Jatka artikkeliin David Lagercrantz: Se mikä ei tapa
Erlend Loe: Niin loppuu maailma – sellaisena kuin me sen tunnemme
Erlend Loe jakaa jostain syystä vahvasti mielipiteet. Osaa ärsyttää Loen naivistinen tyyli suunnattomasti, osa puolestaan tykkää. Minä kuulun jälkimmäisiin. Loe on harvoja kirjailijoita, joiden kirjoja lukiessa olen purskahtanut nauramaan ääneen. Nykyaikakritiikki (nykyaikaisten ”kotkotusten”, kuten internet, työelämä, digiaika, vuoksi valittaminen) voi olla hyvinkin väsynyttä, mutta Loen käsissä ei. Niin loppuu maailma – sellaisena kuin me sen … Jatka artikkeliin Erlend Loe: Niin loppuu maailma – sellaisena kuin me sen tunnemme
Johannes Ekholm: Rakkaus niinku
Sukupolven ääni sukupolven äänenä olemisesta. Jotakuinkin näin voisi kuvailla Johannes Ekholmin Rakkaus niinku -teoksen lähtökohtia ja vastaanottoa. Sitä on kuvattu aikalais- ja sukupolviromaaniksi, ja jälkimmäiseen kiinnittyy myös sen juoni. Päähenkilönä on kolmikymppinen Joona, joka on yllättäen saanut kustannussopimuksen ennenkuin on kirjoittanut yhtäkään kirjaa. Kustantaja toivoo häneltä kirjaa, joka antaisi Joonan ”sukupolvelle äänen”. Koska tätä ääntä … Jatka artikkeliin Johannes Ekholm: Rakkaus niinku
Sivumerkkejä 