Fríða Ísberg: Merkintä

Islantilaisen Fríða Ísbergin dystooppinen romaani sijoittuu maailmaan, jossa ei keskitytäkään pohtimaan luonnonmullistusten ja ilmastonmuutoksen muokkaamaa ympäristöä vaan ihmistä psykologisena ja moraalisena olentona. Merkintä tarkoittaa romaanissa sitä, että henkilö on läpäissyt testin, joka mittaa empatiakykyä. Empatiatesti on uudehko keksintö, joka on asettanut koko Reykjavikin kaupungin uuteen järjestykseen. ”Demokraattisessa yhteiskunnassa vallankumous ei ole jättimäinen vartalo, joka kääntyy … Jatka artikkeliin Fríða Ísberg: Merkintä

Eduard Verkin: Sahalinin saari

Venäläisen Eduard Verkinin dystopiassa eletään ydinsodan jälkeistä aikaa. Vain Japani on selvinnyt sodasta ja johtaa maailmanjärjestystä. Sahalin-nimiselle saarelle on perustettu vankileiri, josta tulee sodassa häviäjiksi jääneiden, kodittomien säilytyspaikka. Siellä vallitsee vahva, rasistinen hierarkia, jossa vahvimmin selviävät väkivaltaisimmat. Samaan aikaan muualla maailmassa riehuu raivotauti, joka muuttaa ihmisiä zombieiksi. Nuori tulevaisuustutkija Siren lähetetään Sahalinille tutkimaan saarta ja … Jatka artikkeliin Eduard Verkin: Sahalinin saari

Piia Leino: Aarteidesi aikakirjat

Piia Leinon tulevaisuuteen kurkottava romaani sijoittuu sadan vuoden päähän, vuoteen 2122. Maailmaa on kohdannut ympäristökatastrofi, joka lämmittänyt ilmaston ja hävittänyt lähes kokonaan luonnonvarat niin, että niukoista resursseista käydään tiukkaa kilpailua. Rikkaimmilla menee luonnollisesti parhaiten, koska he voivat päästä elämään omaan yhteisöönsä, omaan maailmaan jossa elämää ylläpitää oma mikroilmasto. Rikkaimmat voivat myös halutessaan valita ruumiinsa syväjäädytyksen … Jatka artikkeliin Piia Leino: Aarteidesi aikakirjat

Mia Myllymäki: Huomistarhuri

Mia Myllymäen luomassa dystooppisessa tulevaisuudessa ilmastonmuutos, tsunamit ja muut luonnonmullistukset ovat tehneet tuhojaan maapallolla ja muokanneet uusiksi ihmiskunnan elinolosuhteita. Ihmisten lukumäärä on pienentynyt radikaalisti ja elinkelpoista maata löytyy Euroopastakin vain vähän. New Yorkin kaupunkikin on hautautunut veden alle. Henkiinjääneet ovat ryhtyneet rakentamaan uudenlaisia yhteisöjä, vihreitä utopioita. Sellaista edustaa myös Egalecon kaupunki, joka luottaa vihreisiin arvoihin … Jatka artikkeliin Mia Myllymäki: Huomistarhuri

Mikko-Pekka Heikkinen: Norppaöljy

Ilmastonmuutoksen seuraukset näkyvät vahvasti Mikko-Pekka Heikkisen dystooppisessa Helsingissä. Tulva on peittänyt Helsingin ja hätätilahallitus on asettunut Tampereen korkeuksille. Helsingistä on jäljellä vain muutamia tornitaloja Kalasataman alueella. Muutamia vuosia aikaisemmin jäämassat ovat alkaneet sulaa Antarktisella. ”Kaksi kertaa Suomen kokoinen jäämassa romahti mereen Antarktisella – maailman rannikoita uhkaa täystuho.” Tarinassa on kaksi aluetta, joilla on oma hallintonsa … Jatka artikkeliin Mikko-Pekka Heikkinen: Norppaöljy

Emmi Itäranta: Kuunpäivän kirjeet

Emmi Itärannan romaaneissa ilmaston lämpenemisen seuraukset ovat rakentaneet maailmaa uudennäköiseksi. Kuunpäivän kirjeissä ihminen on joutunut jättämään maa-planeetan ja siirtymään toisille planeetoille, kuten Kuuhun ja Marsiin. Maapallolle ovat jääneet enää erilaiset huvipuistot, joille tehdään rikkaiden ekskursioita. Romaanin keskushenkilö on Lumi Salo -niminen nainen, joka etsii puolisoaan Sol Uriartea. Sol ei ole saapunut sovittuun tapaamiseen vaan on … Jatka artikkeliin Emmi Itäranta: Kuunpäivän kirjeet

Celeste Ng: Kadonneet sydämemme

Celeste Ng’n romaani iskee trumpilaisen umpirasistisen, totuudenjälkeisen politiikan läpikyllästämään amerikkalaiseen yhteiskuntaan. Sen maailma on dtystooppinen, mutta näin muutama vuosi julkaisunsa jälkeen ei kuitenkaan riittävän kaukainenkaan painajainen. Kuten Ng itsekin kirjan jälkisanoissa kirjoittaa: ”Birdin ja Margaretin maailma ei ole täsmälleen sama kuin meidän maailmamme, mutta se ei myöskään ole täysin eri.” Tarinan yhteiskunnassa Yhdysvallat on kääntynyt … Jatka artikkeliin Celeste Ng: Kadonneet sydämemme

Yoko Ogawa: Muistipoliisi

Yoko Ogawa kuuluu Japanin tunnetuimpiin kirjailijoihin. Suomeksi häneltä on ilmestynyt ainakin Professori ja taloudenhoitaja -niminen romaani. Kuten Muistipoliisin, myös sen yhtenä teemana oli muistaminen. ”Keskiviikkoiltapäivänä, kun olin matkalla viemään käsikirjoitustani kustantamoon, törmäsin muistinmetsästykseen. Se oli jo kolmas kerta kuun vaihteen jälkeen.” Tuoreimmassa romaanissa eletään saarella, jota hallitseva muistipoliisi kontrolloi kirjaimellisesti ihmisten muistia. Saarella ihmisten muisti … Jatka artikkeliin Yoko Ogawa: Muistipoliisi

Maja Lunde: Mehiläisten historia

Norjalaisen Maja Lunden romaanit iskevät usein kriittisiin ympäristökysymyksiin unohtamatta inhimillistä tarinankerrontaa. Tällä kertaa Lunde kuvaa dystooppisessa romaanissaan mehiläisten kohtaloa. Kuten tiedetään, mehiläisten häviämisen uhka on aito, huolestuttava ja luonnon ja ihmisenkin elämän edellytysten kannalta merkittävä ympäristöongelma. ”Oikeassahan hän oli. Liioittelin lumitöissä. Lumi ei kauan pysyisi maassa, lämpimiä päiviä oli ollut jo monta, aurinko lämmitti ja … Jatka artikkeliin Maja Lunde: Mehiläisten historia

Maja Lunde: Viimeiset

Ilmastonmuutos ja ympäristökatastrofien uhka ovat norjalaisen Maja Lunden romaanien polttoainetta, niin myös tällä kertaa. Viimeiset kuvaa nimensä mukaisesti aikakausiensa viimeisiä edustajia. Kuten useissa aiemmistaankin romaaneistaan, tälläkin kertaa Lunden tarina kulkee useassa eri aikakaudessa, erilaisten perheiden näkökulmien kautta. 1800-luvun lopun Pietarissa eläintieteilijä Mihail matkustaa Mongoliaan hakemaan eurooppalaisiin eläintarhoihin alkuhevosia. 1990-luvun lopun Berliinissä puolestaan seurataan Karin-nimistä eläinlääkäriä, … Jatka artikkeliin Maja Lunde: Viimeiset